How do you cevelrate christmas?

Huomenta puolipilvisestä, hieman sumuisesta Perusta. Kolme päivää takana ja hengissä ollaan vielä. Suomesta lähtiessä ei tullut taas mieleen, että olen allerginen ulkomaille. Tällä hetkellä päiväannokseni on 1 allergialääke, nenäsumutetta ja silmätippoja. Se on muuten hieno tunne herätä siihen, että silmistä on tullut niin paljon rähmää, että silmät ei aukea, kun se rähmä on kuivunut silmäripsiin. Suosittelen kokeilemaan.

Luulin, että me suomalaiset puhumme hieman oudon kuuloista englantia. Olin väärässä. Perulaisten suusta se kuulostaa vielä oudommalta. Tuli nimittäin kolme opiskelijatyttöä tänne meidän majoitukseen haastattelemaan videokameran kanssa ihmisiä. Kallenhan tytöt sitten ottivat ensimmäiseksi uhrikseen. Kyselivät kaikkea jouluun liittyvää, kuten How do you cevelrate christmas. Kalle onneksi ymmärsi mistä puhutaan ja vastaili jouhevasti kaikkiin kysymyksiin. Seuraavaksi oli minun vuoro. Tero ja Kalle yritti luoda paineita myöskin videokuvaamalla haastatteluni. Eipä ole ennen tullut oltua kahden kameran ristitulessa. Ensimmäinen kysymys oli että: What does christmas mean to you? Vastasin noin puolen minuutin selityksen perheestä, ruoasta ja lahjoista, johon tyttö vastasi, että really?? Siinä vaiheessa huomasin, että ei taida tyttö juurikaan englantia ymmärtää. Loppuihin vastauksiin oli sitten pakko laittaa jotain piiloviestitystä, jotka sensuurilain takia eivät tässä blogissa ole julkaisukelpoista tavaraa.

Jos kukaan vielä tässä vaiheessa luulee, ettei tällä reissulla haeta extremekokemuksia, on pahasti hakoteillä. Eilen nimittäin teimme porukalla sellaisen teon, josta emme ole erityisen ylpeitä. Kiertoajelu!!!! Me ja 30 keski-iän ylittänyttä naisihmistä ajelimme ympäri kaupunginosaa tunnin ajan ja otimme valokuvia kaikesta kiinnostavasta, kuten hiekkakuopasta, lastentarhasta ja pikaruokaravintolasta. Lastentarhan kohdalla tosin meidän kameramme pysyi alhaalla, ettei tulisi vielä tässä vaiheessa minkäänlaisia syytteitä suuntaan tai toiseen. Oli niin mahtava reissu, että ajattelimme lähteä tänään kolmen tunnin ajelulle katsomaan ihan koko kaupungin vastaavat paikat!!

Kallen kanssa eksyimme illalla oikein Liman pubikulttuuriinkin, Teron vahtiessa meidän tavaroita huoneessa. Ollos ylistetty Tero uhrautuvaisen luonteesi vuoksi. Löysimme Liman pienimmän pubin ja Kanadalaisen Heebon, jonka kanssa jaoimme matkakokemuksia. Meno yltyi jossain vaiheessa iltaa jopa niin villiksi, että Kalle joi vahingossa Heebon kaljan. Tästäkin takaiskusta selvisimme kuitenkin tarjoamalla koko baarin asiakaskunnalle oluet (joita oli minä, Kalle ja Heebo). Railakkaan illan päätteeksi etsimme ruokailuravintolaa, mutta nähtävästi tässä maassa ei tunneta käsitettä kebabin kautta kotiin. Kaikki paikat olivat siis jo kiinni kahden aikaan.

Tämän päivän ohjelmaan kuuluu tappelu siitä, mihin menemme seuraavaksi: aurinkorannalle, viidakkoon vai vuorille. Kaikki vaihtoehdot kuulostavat hyviltä, mutta aikataulun vuoksi kaikkialle emme kerkiä. Palataan asiaan, kun nokat on punaiset ja määränpää selvitetty.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Ps. Saimo, mä en oo yhtään laamaa vielä nähnyt, mutta perustyylillä mennään muuten.