tiistai 27. lokakuuta 2009

Kauas on pitkä matka

Miten on mahdollista, että 10 päivää reissuun ja minä olen jo lähes täysin valmis. Missä ovat kaikki viime hetken säätämiset, muutot, pakkaamiset ja muut arpomiset? Kannattaakohan sitä edes lähteä, kun kaikki tuntuu jo tässä vaiheessa liian valmiilta. Nyt ei ole muuta tekemistä, kuin istua sohvalla ja ihmetellä, että onko kaikki varmasti tehty.

Läksiäisiä on ainakin juotu vähintäänkin riittävän monta kertaa ja muistaakseni ollut ihan hauskaakin? Yritetiin juoda ainakin sen verran, että järjestysmiehet muistaa vielä puolenvuoden päästäkin. Enkä usko, että jäimme kovinkaan kauas tavoitteesta.

Noh, ensi viikonlopuksi Englantiin katsomaan kun Fulham saa turpaansa Liverpoolilta ja samalla hakemaan hiukan reissutuntumaa. Sieltä kun vielä tulee viikoksi Kuorevedelle niin on kulttuurishokkikin hoidettu.

Olen monesti sanonut ihmisille, jotka ovat olleet menossa Ideaparkkiin, että sen lähemmäs helvettiä ei ihminen maanpäällä pääse. Paskat. Väärässä olin taas, tervetuloa Kuorevedelle. Oli ilmeisesti liian pitkä aika viime vierailusta, ettei oikein muistanutkaan millainen paikkakunta se on. Tosin ihmisen mielihän on kai sellainen, että se pyrkii kieltämään ja unohtamaan kaikki riittävän traumaattiset ja vastemieliset kokemukset, joten se kelvatkoon selitykseksi. Pyydän kuitenkin mitä nöyrimmin anteeksi, mikäli olette pahoittaneet mielenne, kun olen kertonut mielipiteeni Ideaparkista. Ilman sitä ei ihminen tulisi mitenkään toimeen. Eihän?

Reissu/rokkarilook alkaa olemaan hyvällä alullaan, hiukset siinä mitassa, että hyvä kun kehtaa töihin mennä. Lähennellään siis kunnon artistitukkaa. Nyt tosin ollaan siinä kuuluisassa mikrofoni-/kypärävaiheessa, mutta sehän ei haittaa, koska näin komiasta ei saa rumaa tekemälläkään.

Reissulle suunniteltiin tietysti kunnon aloitus, jotta päästään heti tunnelmaan. Sehän kulkee suurinpiirtein näin:

Tampere - Lima = 32h, sisältää siis autoilua 2h, linja-autoilua 2,5h, lentokenttäilyä 10h ja lentokoneilua 17,5h. Kuullostaa melko lupaavalta. Siihen päälle kun käännetään kellosta 7 tuntia taakseppäin, niin ihme on jos ei ole melko tuoreita kavereita, kun päästään perille. Tosin melko sekaisin sitä kai ollaan jo lähtiessä, ettei se kai tästä juuri miksikään muutu.

Sitä odotellessa

sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Ennakkotunnelmia

Ruoho on hyvää ja Uudessa-Seelannissa kelpaa asua. Noin 50 miljoonaa lammasta ei voi olla väärässä. Sehän tekee ”asukastiheydeksi” 185 lammasta neliökilometrillä. Mikäli eri lähteisiin on uskomista, on maassa myös muuta nähtävää ja koettavaa. Odotettavissa on siis vaihtelevaa luontoa, melkoista karavaanari elämää ja toivottavasti (tyhmän)rohkeus riittää myös extremeurheiluun jossakin muodossa. Mikko tuossa lajeja jo mainitsikin.


Japanissa pitää selvittää voiko 35 miljoonaa ihmistä olla väärässä, eli onko Tokio hyvä paikka asua. Nähtäväksi jää miten kaveri, jonka mielestä linnanmäellä on maanantai-iltana liikaa ihmisiä, selviää oikeassa suurkaupungissa.

Vieraampana voisin esittäytyä sen verran, että olen Teron ja Mikon työkaveri, ainakin vielä ennen reissua. Terolle myös tiedoksi, että olen todistettavasti käynyt myös Sveitsissä ja Kreikassa. Tulee siitä yhteensä ainakin kolme viikkoa. Niin ja se saksa. Mukava kuitenkin lähteä matkaan kokeneessa, mutta haastavassa seurassa.


Tavoitteita matkalle on yksityiskohtaisempia ja yleisempiä. Perussa seikkaillaan Inkojen jalanjäljillä ja Chilessä, saa nähdä missä. Siirtymiset maitse paikallisilla kulkuvälineillä ovat varmaan kokemuksen arvoisia. Espanjan pikakurssi jäi tosiaan väliin. Australia, tuo pienenpieni maa, siellä saisi aikaa kulumaan varmaan puoli vuotta, parempi siis viipyä vain viikko. Uudesta-Seelannista olikin jo puhetta ja pikku saarilla, kuten Fidzi on hyvä kerätä voimia välillä. Juurikin lehdestä tsunami uutisia lukeneena ajattelin majoittua kumiveneeseen.


Singapore, Malesia ja Vietnam tuottavat aasialaista eksotiikkaa oikein kunnolla ja jälleen kunnon maan päällisiä siirtymisiä, lieneekö eroa eurooppalaiseen liikennekulttuuriin? Myös japanin kielen peruskurssi on käymättä, mutta onneksi en ole kovin nirso ruokavalion suhteen. Kiinan muuri näkyy kuulemma avaruuteen (taitaa olla tarua), mutta pitää ottaa selvää näkyykö avaruus kiinan muurilta.


Odotan myös rantaelämää ja sekä vedenalaisten maisemien katselua ainakin snorklauksen muodossa. Optimistisesti otan mukaan myös lenkkarit jos ja kun juoksuaika yllättää kesken reissun. Eikä yhtään harmita jos jossain päin maailmaa eksyy myös paikalliseen tanssikouluun.


Minulta lomat loppuvat pariviikkoa aikaisemmin kuin Terolta ja Mikolta, mutta se on sitten niin. Niillä mennään, mitä on jaettu.


Kotiasiatkin on kunnossa eli alustavat kiitokset ”pikku”veljelle talonmiehenä toimimisesta. Rokotuksia on keräilty, eli olo on kuin ompelukoneen alle jääneellä. Muutenkin valmistelut alkaa olla hyvällä mallilla ja tuo laskuri näyttää tikittävän vähän reilua kuukautta lähtöön. Pidetään siis luut ehjänä, koska ainakin osa meistä kolmesta kuuluu riskiryhmään jos toiseenkin.


Niin, että miksi?


Muori ottaa aina tilaisuudesta vaarin, tai jotain. Kun viime vuoden puolella kuulin tästä suunnitelmasta totesin, että aika hienoa, mutta taitaa olla vähän iso juttu minulle. Elämän järjestellessä palapelin paloja paikalleen, huomasin vain yhden palan puuttuvan. 33 päivän kuluttua on aika laittaa viimeinen pala, eli itsensä peliin. Sitä kun ei voi tehdä kukaan muu.

lauantai 3. lokakuuta 2009

Niistä tavoitteista...

Pistetäänpä tänne nyt sitten jonkinlainen avauspuheenvuoro täältäkin suunnalta. Kanuunassa on mukava vuodattaa tuntojaan ja keksiä tavoitteita reissulle. Ajattelin laittaa reissuun 45 tavoitetta ja yrittää suorittaa ne kaikki. Vähän niinkuin bucket list ( jos joku tai kukaan on kyseisen elokuvan nähnyt), eli 45 asiaa mitä pitää suorittaa ennen kuolemaansa (piti laittaa 50, mutta unohdin nousuhumalassa 5). Aloitetaanpa:

Tavoitteet ei ole kronologisessa järjestyksessä, mutta tavoittelevat matkajärjestystä.

1. Päästä lähtemään reissuun ylipäätään.
2. Hakee maapiste Espanjasta kolmessa tunnissa.
3. Bussin katolla ajelua Perun autiomaassa.
4. Lentokonekierros niiden ihmeellisten ilmasta näkyvien kuvioiden luona jotka on ufot tehneet.
5. Machu picchulla postailu.
6. Titicacajärven kelluvalle saarelle polttamaan salaa tupakkaa (saarilla ei saa polttaa, koska ne on tehty heinästä)
7. Vetää jotain melko tulista chiliä Chilessä.
8. Leikkiä Baywatchia jollain hienolla rannalla Chilen rannikolla.
9. Käydä postailemassa Argentiinan rajalla ja haukkua paikallisille kuinka huono Lionel Messi on...
10. Galapagos-saarilla vierailua ja uhanalaisten eläinten kiusaamista.
11. Sydneyn itsemurhakalliolla vierailu (kallioilta ei kuulemma saa hypätä ennen kuin on useamman miljoonan veloissa).
12. Laulaa 10 sekunnin serenadi Sydneyn oopperatalon portailla.
13. Etsiä kaupungin ainoa Suomalainen "matkaopas" joka kertoo meille kaiken kaupungista.
14. Löytää meidän varaama "matkailuauto" Aucklandista. Matkailuauto muuten on pakettiauto, jossa on nukkumislaatikko katolla.
15. hypätä benjihyppy sillalta, jolla benjihyppy keksittiin (queenstown Uusi-seelanti)
16. Kertoa Maorille taorista. (frdf vitsi).
17. Aiheuttaa hämmennystä ajamalla vahingossa väärää kaistaa Uudessa-seelannissa.
18. Pyöriä ilmatäytteisellä pallolla pitkin alamäkee jossain päin ko. maata.
19. harrastaa riippuliitoa samassa maassa.
20. leikkiä fellowship of the ringiä samoissa maisemissa (mä olen Aragorn, Tero Gimli ja Kalle Legolas) Sori Tero, kääpiöjutut on kuitenkin sulle tuttuja tubekasista...
21. Polttaa itsensä Fidjillä tai Tongassa.
22. Juoda singapore sling Singaporen kuuluisimman hotellin baarissa (koska kaikki kuulemma tekevät niin)
23. Kehua Janne Ojasta paikallisille Kuala Lumpurin Petronas tornissa.
24. polttaa itsensä uudestaan Langawilla tai vastaavassa.
25. Juoda megongviskiä Megong joella.
26. Etsiä Lin niminen ihminen Ho Chi Minh Cityn saigonbaarista.
27. Surffata Mui Ne:n hiekkadyyneillä.
28. Matkustaa junalla Sapan vuoristokaupunkiin eksymään.
29. Käydä morjestamassa vanhaa tuttuamme Hanoissa, Kiina-Pepeä siis.
30. Laulaa Big in Japan sakehumalassa karaokessa Tokiossa.
31. Kompata Jykää Japaniassa (työystävämme Jyrki on Japanissa samaan aikaan kuin me)
32. Kunniottaa vainaita Hirosimassa.
33. Varastaa palanen Kiinanmuuria mukaan.
34. Lukea jotain punaista kirjaa Taivaallisen Rauhan Aukiolla.
35. wfc-towerin(vai wtf-torni???) sky podilta (maailman toiseksi korkein rakennus) ihmettely. Shanghai.
36. Päästä jollain ihmeen tavalla takaisin Kiinaan Hong Kongista, vaikka viisumi olisi vain single-entry.
37. Olla täydellisen kielimuurin ihmeellisessä maailmassa keskellä Kiinaa jossain pikkukylässä.
38. Nähdä Mount Everest ja olla onnellinen, että on niin läski ettei jaksa edes ekaan base campiin.
39. Ostaa Tiibetin itsenäisyyttä tukeva paita jostain päin Tiibetiä.
40. Meditoida munkkien kanssa Bhutanilaisessa temppelissä
41. Kyllästyä viimeistään tässä vaiheessa matkaseuraan.
42. Kiusata apinoita Monkey Templessä Katmandussa.
43. Kehua kaikille Intialaista saniteettikuria.
44. polttaa vatsalaukkunsa viimeisenä iltana ennen kotiin lähtöä jollain uskomattoman tulisella ruoalla.
45. Olla tunnistattavassa kunnossa takaisin tullessa.


Ruksaillaan sitten sitä mukaa, mitä saan suoritettua. Täältä tähän. Rauhaa.