Petterille.

Jätettyämme haikein mielin Chuck Norrisimme vuokrafirman hellään haltuun, lähdimme etsimään kuumeisesti majoitusta täältä Aucklandista. Koska tietämyksemme Aucklandista rajoittui yhteen torniin keskellä kylää, päätimme suunnistaa kyseisen tornin läheisyyteen. Noin puoli tuntia ja 5 majoituspaikkaa myöhemmin, olimme saaneet viikoksi majoituksen kylän halvimmasta ja äänekkäimmästä hostellista. Purettuamme reput kolmen neliön huoneistomme lattialle, päätimme suunnistaa katselemaan kaupungin yleisilmettä. Suomennettuna siis katselimme lähibaarien tarjontaa. Otimme muutamat neuvoa-antavat alakerran urheiluravintolassa, jossa urheilu rajoittui siihen, että keski-ikäiset miehet pelasivat siellä raveja sekä hedelmäpelejä.

Kun urheiluelämykset oli koettu, päätimme kokeilla pääkadun trendikapakoita (kello oli kuitenkin jo yli kuusi iltapäivällä, joten meno olisi varmasti taattua). Ensimmäinen ravintola olikin täysin tyhjä, lukuun ottamatta erästä perimmäisessä kulmassa istuvaa miestä. Istuttuamme pöydässä muutaman minuutin, lähestyi ko. henkilö meitä hieman hölmistyneen näköisenä. Porukalla ihmettelimme, että mikäköhän pummi taas sieltäkin tulee rahaa ruinaamaan. Kun ensimmäiset sanat olivat kuitenkin, että: moi, onks skaiffarit härmästä, voiko istua yhdelle oluelle pöytään? (Petterin ensimmäinen virhe!) Porukalla totesimme päissämme, ettei se olekaan pummi, vaan joku stadilainen pelle. Muutaman minuutin kuulumisien vaihdon jälkeen, selvisi kuitenkin, että kyseessä on ihan täysipäinen kaveri, jolla oli hieman jet lagia. Petteri oli nimittäin tullut juuri lentäen Osakan kautta Suomesta Aucklandiin ja vaikutti siksi hieman normaalia hölmömmältä.

Kun oluet oli saatu nautittua, eikä kellään tuntunut olevan kiirettä mihinkään, päästi Petteri ilmoille uuden kysymyksen: (Petterin toinen virhe) Onks teillä kiire johonkin vai otetaanko vielä toiset? Koska meidän porukka oli päättänyt, että ostetaan vuorotellen kaikille kolmelle, suuntasi yksi meistä Petterin kanssa baaritiskille ja tilasi uudet oluet. kun kierroksia oli ostettu jo muistaakseni useampikin, päätimme palata takaisin lähtöruutuun. Meidän porukan oli aika siis poistua hostellin alabaariin. Petterillä ei kuulemma ollut muutakaan tekemistä, joten eikun mukaan vaan. Taisi olla muistaakseni Kallen vuoro tilata, kun Petteri alkoi pohtimaan, että selviäisiköhän postin mieskin yhden neljän kierroksen mukana ( Petteri on Suomen postilla joku superhyperedustajaspektaakkeli). Kolmas virhe. nautittuamme kyseisiä neljän kierroksia ainakin kolme/ukko (laskutaidottomille tiedoksi, että ehkä 12 kaljaa kaikille, en muista) oli baarihenkilökunnan aika poistaa meidät kaikki nukkumaan. Petteri teki illan päätteeksi vielä neljännenkin virheen ja tarjoutui vaihtamaan puhelinnumeroaan, jos vaikka seuraavana päivänä mentäisiin porukalla syömään.

Aamulla heräsin siihen, että olin illan päätteeksi laittanut kuminauhalla kännykän korvaani vasten kiinni, jos vaikka Saara sattuisi soittamaan. Lievästä väsymistilasta johtuen, en jaksanu kyseistä viritystä ruveta irrottelemaan, vaan nukahdin uudestaan. Pian korvaani älähtikin tekstiviestiääni (Petterin viides virhe). Lähteekö jätkät aamupalalle? pienen neuvottelutuokion jälkeen oli vaatteet taas ojennuksessa ja miehet alakerran ravintolassa. Joitakin neljän kierroksia myöhemmin kävimme katsastamassa paikallisia nähtävyyksiä. Suuntana siis muutama kuuluisa ravintola, kuten minus 5, jossa oli oikeasti kylmä ja kaikki tehty jäästä.

Hypotermiaa ei kenellekään tullut, mutta Kallelle tuli nälkä. Syömään siis, koska nälkäinen Kalle on pelottava näky. Läheinen Japanilainen ravintola ei meille kelvannut, koska annosten mainoskuvissa näkyi Kallen mukaan vain tyhjiä lautasia. Pian löysimmekin pasta/pihviravintolan, josta kaikki löysivät mieleisensä annoksensa. Ongelmaksi koitui se, että Kallen saadessa pasta-annoksensa, vei tarjoilija epähuomiossa Kallen haarukan mennessään. Kiukkuinen Suomalainen ei tätä kauaa katsellut, vaan lähti kaksi veistä kädessään kohti keittiötä. Onneksi surullisilta ihmiskohtaloilta vältyttiin ja Kalle palasi pian haarukka kädessä takaisin pöytään.

Olimme saaneet edellisenä päivänä hostellimme respasta kolme vapaalippua paikallisen rocksoitantayhtyeen esitykseen läheiseen yökerhoon. Vatsat täynnä suuntasimme siis jonottamaan ovelle. Kun vihdoin olimme vuorossa, ilmoitti pakastinjääkaappiyhdistelmä ovella Petterille, että sandaalit jalassa ei sisään ole asiaa. Me muuthan asian jo tiesimme, kuten ahkerimmat lukijamme saattavat muistaa. Petteri tästä hieman masentuneena vetosi edelleen jet lagiinsa ja päätti lähteä nukkumaan. Kun me muut olimme yksien oluiden ja muutaman kappaleen jälkeen todenneet, että kyseessä on enemmänkin tekno- kuin rocksoitantaa, päätimme taas vaihtaa paikkaa. Mietimme kuumeisesti, missä mahtaa olla edellisiltanakin kokeilemamme Irlantilaisbaari. Kun emme millään paikkaa löytäneet, päätimme soittaa Petterille ja kysyä asiaa. Petteri sattuikin vastaamaan puhelimeen ja ilmoitti (kuudes virhe): en mä osaa neuvoo, mut voin lähtee näyttämään. Kun meidän porukasta viimeinenkin lähti neljän aikaan nukkumaan, jäi Petteri vielä näyttämään missä paikka on.

Kun taas iltapäivällä olimme kaikki hereillä ja lähikahvilassa kahvilla (ihan oikeasti kahvilla), ilmoitti Petteri , että siskokin on muuten tänään tulossa kaupunkiin (seitsemäs virhe). Tietenkin ne meistä jotka eivät seurustele, lähtivät laittamaan parempia vaatteita päällensä ja tukkakin taisi tulla kammattua. Päivän edetessä kuitenkin selvisi, että Petterin sisko seurustelee. Eihän siinä sitten auttanut muuta kuin painaa leuka rintaan ja jatkaa kohti uusia pettymyksiä. Pettymykset vaihtuivatkin nyt jo viiden hengen seurueessa lasillisiin olutta ja sitä kautta samaiseen Irlantilaisravintolaan. Kun meidän seurueella taas veto loppui, jäi Petteri vielä näyttämään missä mikin on.

Sunnuntai ja maanantai menikin sitten enemmän tai vähemmän hiljaiselon merkeissä. Muutama uimaranta ja yksi kalapaikka (Underwater world, jota Petterin sisko Satu nimitti kalapaikaksi) käytiin porukalla katselemassa. Petteri ja Satu lähtevät huomenna autoilemaan kohti etelää, meillä on vielä muutama päivä aikaa ostella täältä muutakin kuin pahaa oloa. Palataan asiaan seuraavasta maanosasta, joka on Aasia.

Mikko Mallikas

Ps. Petteri, älä ota turhan vakavasti :) Oli oikeasti tosi hauskaa teidän molempien kanssa! Ollaan yhteyksissä!

Pps. Äiti, asioita on liioiteltu paljon.